FI  |  SV  |  EN
Vatsavaivat

Syy vatsavaivoille voi löytyä kotitestillä

08.04.2019

Vatsavaivat voivat johtua useasti eri syystä, mutta selvästi kroonistuneiden vatsavaivojen syy tulisi selvittää. Tulehduksellisten suolistosairauksien eli IBD:n määrä on lisääntynyt Suomessa, ja sitä voidaan pian kutsua suomalaisten kansantaudiksi. IBD:n voi diagnosoida mittaamalla ulosteen kalprotektiinia. Kalprotektiinitesti on helppo tehdä kotona.

Tulehdukselliset suolistosairaudet eli IBD on viime vuosien aikana lisääntyneet nopeasti. Sairauden seurantaa hankaloittaa se, että näytteenotto ei aina ole käytännöllistä sairastavan arjessa. Jos kynnys näytteenottoon on suuri, ei tulehduksellista suolistosairautta sairastava tai sitä epäilevä henkilö välttämättä hakeudu tutkimuksiin heti oireiden alettua.

Yksi syy laboratoriossa otetun näytteen epäkäytännöllisyyteen on se, että laboratoriot eivät aina sijaitse asiakkaan lähialueella tai aukioloajat eivät ole omaan arkeen sopivat. Lisäksi usein täytyy tehdä kaksi käyntiä - ensin hakea näytteenottopurkki ja sitten viedä se takaisin. Tämä hankaloittaa IBD:n seurantaa, koska laboratorionäyte tulee ottaa usein monta kertaa vuodessa. Osalle ulostenäytteenotto voi myös tuntua kiusalliselta, jonka takia kynnys näytteenottoa varten laboratorioon meneminen voi olla suuri.

Laboratorionäytteen voi ottaa myös kotona

Vaihtoehto tulehduksellisten suolistosairauksien seurantaan ja diagnosointiin on näytteen ottaminen kotona. Kotona otettavaa kalprotektiininäytettä varten näytteenottopakkaus toimitetaan postissa suoraan kotiin. Pakkauksessa on mukana ohjeet ulostenäytteenottoon, näytteenottoputki ja palautuslaatikko, jossa näyte toimitetaan laboratorioon analysoitavaksi. Näyte tulee postittaa laboratorioon noin vuorokauden sisällä näytteenotosta, mutta tarpeen vaatiessa näytettä voi säilyttää hetken jääkaapissa. Kotona otettu näyte ei vaadi mitään muuta toimenpidettä kuin toimittamisen laboratorioon, jossa ammattilaiset hoitavat analytiikan.

Testaakotona.fi -palvelun tarjoamaa IBD-kotitestiä voi käyttää sekä sairauden diagnosointiin että sen aktiivisuuden seurantaan. Lue lisää ja tilaa testi kotiin täältä.

Suolistosairauksien seulontaa ja seurantaa tulee kehittää

IBD:n hoidon tavoitteena tulisi olla, että sairauden seuranta vaikuttaa potilaiden elämään mahdollisimman vähän. Kroonisten suolistosairauksien digitaalisista seurantajärjestelmistä ja niiden hyödyistä on tehty paljon tutkimuksia, mutta Suomessa kokonaisvaltaista seurantajärjestelmää ei kuitenkaan ole vielä vakiinnutettu käyttöön.

Suomessa suolistosairauksien yleistyessä määrällisesti kohti kansantautia on taudin seulontamahdollisuuksien ja monitoroinnin kehittäminen tärkeää. Tulehdukselliset suolistosairaudet vaativat aina hoitoa, joten taudin diagnosoimisesta ja seurannasta on tehtävä potilaille helpompaa ja miellyttävämpää. Kehittämällä kroonisten suolistosairauksien seurantaa ja tehostamalla tapoja diagnosoida sairaus on hoidon aloittamisen mahdollista nopeasti heti sairauden aktivoiduttua.


Lue seuraavaksi

Suolistosyövästä on tullut yksi Suomen yleisimmistä syövistä

Suolistosyöpiä eli paksusuolessa tai peräsuolessa olevia syöpiä todetaan Suomessa vuosittain yli 3000 henkilöllä. Kaksi suurinta syytä syövän syntymiselle on ikä ja ravitsemus. Seulonnan avulla suolistosyöpäkuolemista voidaan estää joka kuudes.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Klamydiatartunnat lisääntyvät Suomessa, jopa 80 % tartunnan saaneista oireettomia

Klamydiatartunnat lisääntyvät edelleen Suomessa, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Tartuntatautirekisteristä.

Arkisto

2020

2019